SUJUVA ARKI

On tärkeää, että helsinkiläisten arki sujuu. Arjen sujuvuuden perusasioita ovat kohtuuhintainen asuminen, riittävä toimeentulo, hyvät julkiset varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja terveydenhuollon palvelut, sujuva  joukkoliikenne ja mahdollisuus virkistäytyä lähiviheralueilla. Helsinkiin tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja niin yksinelävien kuin lapsiperheiden tarpeisiin.  Helsinkiläisyyden täytyy olla ensisijainen syy asuntoja myönnettäessä.

Lähtökohta on, että jokainen huolehtii itse itsestään ja toimeentulostaan. Työn tekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin työn vastaanottamatta jättäminen. Huolehditaan sitten yhdessä niistä joilla on tilapäisesti syystä tai toisesta vaikeampaa. 

Julkisten palveluiden tulee olla laadukkaita. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssointia pitää lisätä, ei leikata. Nämä palvelut ovat parasta ennaltaehkäisevää työtä ja säästävät varmasti jatkotoimista kuten lastensuojelun ja terveydenhuollon kustannuksista.

Terveydenhuollon palveluiden pitää olla lähipalveluja ja toimivia. Ihmisten pitää päästä nopeammin lääkärille tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Meidän tulee kiinnittää huomiota siihen, että palvelut ovat helposti saatavissa.

On tärkeää, että joukkoliikenne toimii  hyvin. Tehdään joukkoliikenteestä niin toimiva ja houkutteleva vaihtoehto, että yksityisautoilu  tätä kautta vähenee. Yksityisautoilua ei saa väkisin rajoittaa esimerkiksi tietullien käyttöönotolla. On hyväksyttävä se, että osa helsinkiläisistä tarvitsee autoa liikkuakseen ja tavaroita kuljettaakseen. Yrittäjien tilannetta ei saa rajoituksilla vaikeuttaa. Porkkanaa - ei keppiä.

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI

Viime aikoina on puhuttu paljon lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Se näkyy pienillä lapsilla levottomuutena, keskittymättömyytenä, tunnesäätelyn vaikeutena ja itsesäätelyn pulmina.
Nuorten rikollinen toiminta, väkivallan teot ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Jotakin teemme siis yhteiskunnassa väärin tai jotakin jätämme tekemättä. 
​
Meidän pitää pitää paremmin huolta lapsistamme ja nuoristamme. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen laatuun tulee kiinnittää huomiota. Uskalletaan tehdä ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäimellä tulevat erilaisina säästöinä takaisin. Pienennetään lapsi-ja opetusryhmien kokoa ja tuodaan lapsen tarvitsema tuki lapsen lähelle. Lasten tuen mallia varhaiskasvatuksessa tulee arvioida uudestaan ja miettiä ryhmäkohtaisia lasten tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Helsingissä pitää toteutua yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteet koskien varhaiskasvatuksen laatua ja tuen kohdentamista. Ne eivät voi olla riippuvaisia siitä missä päiväkodissa lapsi on tai missä kaupunginosassa lapsi asuu. 

Kotihoidon tuen leikkaaminen Helsingissä, oli virhe. Perheet, joissa on halua ja mahdollisuutta hoitaa omaa lastaan kotona parin ensimmäisen vuoden ajan, pitää olla mahdollisuus tehdä niin. Kaupunki ei olisi saanut antaa signaalia ettei se arvosta vanhemmuutta lapsen ensisijaisena kasvattajana.
​Perheiden täytyy saada itse päättää mikä on heidän lapselleen parasta. On hyvä kuitenkin myös tunnistaa ne lapset jotka hyötyvät jo varhemmin aloitetusta varhaiskasvatuksesta. Heitäkin on. Oleellista on, että varhaiskasvatus on tällöinkin laadukasta.

Perusopetuksessa on paljon hyvää. Kokonaisuutena oppilaiden osaaminen on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna korkeatasoista, mutta oppilaiden väliset osaamiserot ovat viime vuosina kasvaneet ja heikosti osaavien oppilaiden osuus on lisääntynyt. Jako hyviin ja huonosti pärjääviin on kasvanut. Tiedämme, että heikot koulusaavutukset ennustavat varhaista syrjäytymistä. Siksi meidän on varmistettava opetuksen korkea laatu, vahvistettava oppimisen ja koulunkäynin tukea ja kavennettava ja ennaltaehkäistävä oppimiseroja. Helsingillä on tähän hyvät mahdollisuudet.

Perusopetuksessa tulee kiinnittää huomiota myös  oppilaanohjaukseen ja mahdolliseen tukiopinto-ohjaukseen niille joiden on vaikea tietää mitä haluavat tehdä perusopetuksen päätyttyä tai jotka ovat muuten vaarassa syrjäytyä. Lisätään koulupsykologi-ja kuraattoripalveluita ja pidetään huolta kouluterveydenhuollosta. Otetaan koppia niistä joilla on vaikeaa ja toimitaan mieluummin ennakoivasti nuorta tukien. Seuraukset, kun asiat jätetään hoitamatta ovat takuulla suuremmat kuin se, että tarjotaan lapsille ja nuorille tukea ennakoivasti. 

Kiusaamiseen on oltava nollatoleranssi. Jokaisella oppilaalla ja henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus tehdä työtään rauhassa. Kiusaamiseen on puututtava välittömästi. Kukaan koulussa ei saa katsoa poispäin.


Koulujen ja muiden julkisten tilojen sisäilmaongelmiin tulee puuttua ja korjausvelkaa on pienennettävä. Kaikilla helsinkiläisillä on oikeus turvallisiin ja terveisiin työskentely-ja opiskelutiloihin.
Ilahdun viestistäsi, ota yhteyttä